18. tammikuuta 2013

Sokea kelloseppä

Richard Dawkins: Sokea kelloseppä

Biologi Richard Dawkins kirjoittaa kirjassaan "Sokea kelloseppä" ("The Blind Watchmaker" 1986) mm. 1700-luvulla eläneen teologin William Paleyn ajatuksista. Paley esitti "Natural Theology" -kirjassaan esimerkkinä kellon, joka ei ole voinut syntyä sattumalta, vaan sen suunnittelemiseen ja valmistamiseen on tarvittu kelloseppä. Tästä Paley oli vetänyt johtopäätöksen, että jonkun on täytynyt suunnitella myös kaikki monimutkaiset luonnossa esiintyvät elimet ja oliot.
–Paleyn kirja oli vaikuttanut myös Darwinin ajatteluun tämän opiskellessa teologiaa Cambridgessa.

Kirjansa alussa Dawkins kertoo monimutkaisten elinten kehityksestä samanlaisia argumentteja, joita "älykkään suunnittelun" vaippaan pukeutuneet luomisuskoiset saattavat nykyisinkin mainita:
  • Ihmisen silmä on monimutkainen elin, jos mikä. Siinä on automaattisesti kohteeseen tarkentuva linssi, automaattisesti valoisuuden mukaan säätyvä iiris sekä verkkokalvo, jonka tarkkuus ylittää monien kameroiden erotuskyvyn.
    Sellainen ei ole voinut kehittyä sattumalta.
  • Lepakot käyttävät pimeässä suunnistamiseen kaikuluotaimen kaltaista järjestelmää.
    Sellainen ei ole voinut kehittyä sattumalta
  • Monilla hämähäkkilajeilla on hyvin monimutkainen ja hienosti toimiva pyydystysverkko.
    Sellainen ei ole voinut kehittyä sattumalta – tai ainakaan väitteen esittänyt teologi ei ole voinut ymmärtää, miten verkko on kehittynyt.
Pian Dawkins kertookin tarkemmin, mitä tarkoittaa se, että jokin "ei ole voinut kehittyä sattumalta".

Paleyn tavoin myös vähän myöhemmin elänyt Charles Darwin esitti, että monimutkaiset oliot ja elimet eivät ole kehittyneet sattumalta. Darwinin luonteva ja looginen vaihtoehto sattumalle oli luonnonvalinta. Luonnonvalinta tarkoittaa sitä, että luonnossa säilyvät sellaiset mutaatioiden kautta syntyneet muunnokset, joista eliölaji saa jotakin etua. Kerralla tapahtuvat muunnokset ja niiden vaikutukset ovat yleensä varsin pieniä. Jos muunnoksesta ei ole etua, se häviää tulevien sukupolvien aikana.

Nämä kasaantuvat pienet muunnokset eli luonnonvalinta on Dawkinsin kirjan kelloseppä. Luonnon ihmeet rakentanut kelloseppä on kuitenkin sokea, sillä ei ole tahtoa eikä tarkoitusta, vaan se toimii aina kulloinkin luonnossa vallitsevan tilanteen ehdoilla.

Darwin itse myönsi "Lajien synnyssä", että hänen oppirakennelmansa kumoutuisi, jos olisi olemassa jokin monimutkainen elin, joka ei ole kehittynyt nykymuotoonsa lukuisten perättäisten pienten muunnosten seurauksena. Nyt kasveista ja eläimistä tiedetään paljon enemmän, mutta siitä huolimatta ei tunneta yhtään monimutkaista elintä joka ei olisi muodostunut lukuisten perättäisten pienten muunnosten avulla.

Tällaisia elimiä on silti väitetty olevan.
  • On esimerkiksi esitetty, että silmä ei ole mitenkään voinut alkaa kehittyä pienin muunnoksin. Mitä etua olisi elimestä, jolla on vain 5 %:n näkökyky?
  • Tai miten hyönteinen (pommikiitäjäinen) on voinut asteittain kehittää vihollisen päälle ruiskaistavan "pomminsa", hydrokinonin ja vetyperoksidin räjähtävän seoksen?
  • Tai mitä etua voisi vedestä maalle siirtyvälle eliölle olla keuhkojen puolikkaasta?
  • Kirahville on kyllä etua pitkästä kaulasta, mutta se ei ole voinut kehittyä lyhyemmästä muodosta, koska a) välimuoto olisi ehkä ollut elinkelvoton ja b) kukaan ei ole nähnyt lyhytkaulaista kirahvia.
Näihin väitteisiin sisältyy peitetty ajatus, että jos monimutkaisten eliöiden tai elimien kehitystä ei voi selittää vähittäisten kasautuvien muunnosten avulla, nämä eliöt olisivat tulleet maailmaan luomisen kaltaisen ilmiön kautta. Näitä väitteitä esitetään myös suomen kielellä muka uutena tietona, vaikka esimerkiksi Dawkins ampui ne alas lähes 30 vuotta sitten ilmestyneessä kirjassaan. Tähänastiset yritykset kieltää luonnonvalinnan merkitys ovat todistaneet vain esittäjän tietämättömyyden luonnon todellisuudesta.
  • Silmän kehittyessä jo hyvin pienikin näkökyky on antanut etua verrattuna siihen, että näkökykyä ei olisi ollenkaan. Toisaalta ihmisen silmässä ja joissakin muissa elimissä on piirteitä, joita mikään älykäs suunnittelija ei olisi suunnitelmaansa laittanut. Verkkokalvon sauvasolut ovat ikäänkuin ylösalaisin niin, että solun valonherkkä osa on alimpana, mitokondrio sen päällä ja näköhermoon liittyvät johtimet päällimmäisenä, verkkokalvon pinnassa. Tämä vähentää hieman silmän valonherkkyyttä ja osoittaa, että silmäksi lopulta muuntunut elin on alun perin alkanut kehittymään johonkin toiseen tarkoitukseen.
  • Kreationistien suosimassa "The Neck of the Giraffe" -kirjassa journalisti Francis Hitching esittää, että pommikiitäjäisen kemikaaliyhdistelmä ei olisi voinut räjähdysvaaran takia tulla käyttöön vähittäisten muunnosten avulla. Kuitenkin itse asiassa sekä vetyperoksidia että erilaisia kinoneita esiintyy luonnostaan elimistössä, eivätkä ne toisiinsa sekoitettuna kuumene tai räjähdä, kuten Hitching väittää. Pommikiitäjäiselle on kehittynyt uusi tapa näiden aineiden käyttöön ja se tekee kemikaalien yhdistelmästä tehokkaan aseen sekoittamalla joukkoon kolmannen ainesosan katalyytiksi.
  • Hengityksessä käytettävä keuhkomainen elin on kehittynyt vähittäin niin, että jokainen käyttöön jäänyt vaihe on ollut tehokkaampi kuin edellinen. Hengittämiseen ei tarvita edes puolta keuhkoa.
  • Jos jokin kirahvin "välimuoto" olisi ollut elinkelvoton, se ei olisi menestynyt luonnossa, mutta sen olisi korvannut toinen välimuoto, jonka elimistössä ei olisi samanlaista rakenteellista vikaa. On totta, että kukaan ei luultavasti ole nähnyt lyhytkaulaista kirahvia tai sen fossiilia – toistaiseksi. Kukaan ei ole koskaan nähnyt myöskään yliluonnollista kaiken luojaa, mutta sekään ei todista mitään.
***

Richard Dawkinsin "Sokea kelloseppä" ei ole varsinaisesti oppikirja, vaan sen tarkoitus on selittää ja havainnollistaa sekä saada lukija vakuuttuneeksi Darwinin ajatusten paikkansapitävyydestä. Paikka paikoin olisi ehkä vähempikin selittäminen riittänyt. Luonnonvalinta on järkiperäisyydessään loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen ilmiö, vaikka sen omaksuminen voi olla vaikeaa varsinkin sellaiselle, joka on oppinut uskomaan asioiden olevan toisin.

Lisää tästä aihepiiristä: Hypoteesina Jumala

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti