28. joulukuuta 2019

Kadonneen esivanhemman metsästys

Reilut sata vuotta sitten vaarini Edvard Priha, äitini isä, myi perimänsä talon Kouvolassa ja muutti Iitin Haapakimolaan saadakseen velkansa maksetuksi. Myös Eetun vaimo Miina oli syntyään Prihoja ja hänelle kaukaista sukua; Priha oli Kouvolassa yleinen nimi. Muutama vuosisata aikaisemmin suvun nimenä oli ollut Kouvo, josta tämä Valkealan pitäjän kyläkin oli saanut nimensä. Priha on vanha sotilassuku, jonka rustholli Kymijoen varrella lähetti hakkapeliittoja ja karoliineja milloin mihinkin sotaan, joita käytiin Ruotsin kuninkaan kunnian kohottamiseksi.

Ajan tavan mukaan Prihat yleensä avioituivat samassa kylässä tai pitäjässä asuvien kanssa, mutta vuoden 1696 paikkeilla Akseli Niilonpoika oli nainut rustholliin emännäksi Anna Dorotea Petterintyttären, jolla oli outo sukunimi Hage. Mikä hän oli naisiaan?

Nimestä on käytetty myös esimerkiksi muotoja Hagen tai Haag, kai sen mukaan miten kirjoittaja on kuulemansa tulkinnut. Saksalaisperäistä Hage-, Haag- tai von Hagen -sukua oli tuolloin Baltiassa, mutta myös Suomessa kauppiaina ja sotilaina. Kovin yleinen tämä nimi ei ollut.
Edvard Simonpoika Prihan esivanhempia geni.com-verkkopalvelussa
(kuvan saa suuremmaksi sitä napsauttamalla)
Prihan suvussa kerrotun tarinan mukaan sukuun naitiin saksalainen aatelisneito 1600-luvulla. Sekä Prihan rustholli että Kymijoen alajuoksulla tilaa pitänyt ratsumestari Reinhold Johan von Hagen olivat 1600-luvulla asettaneet ratsukon samaan Karjalan ratsurykmentin komppaniaan. Niinpä Prihat ja von Hagenit erittäin todennäköisesti tunsivat toisensa ja myös saattoivat sopia naimakaupoista. Anna Dorotean isä oli mahdollisesti kapteeni Petter von Hagen, jonka vaimo asiakirjojen mukaan oli Marija. Myös Anna Hagen esikoiselle annettiin nimeksi Marija. Näiden etunimien toistuminen suvussa viittaa siihen, että Anna Dorotea Hage on hyvinkin saattanut olla Reinhold von Hagenin ja tämän puolison Dorotea Susanna Ridderin pojantytär. Mitään yksiselitteistä mainintaa näistä sukulaisuussuhteista ei asiakirjoista löydy, kuten ei juuri muistakaan sen ajan Suomen alueella asuneista.

Suvun esivanhemmista kiinnostuneelle tällä on merkitystä varsinkin siksi, että von Hagenin ja Ridderin, kuten aatelisten yleensäkin, sukulaisuussuhteet on dokumentoitu paljon tarkemmin kuin noiden aikojen tavallisten tallaajien. Niinpä von Hageneista lähtien on mahdollista seurata useita sukulinjoja taaksepäin esimerkiksi Euroopan moniin hallitsijasukuihin.

Itse asiassa ei ole kovin suuri ihme, jos 40 sukupolven takaisissa esi-isissä komeilee vaikkapa Kaarle Suuri. Koska jokaisella ihmisellä on kaksi vanhempaa, esivanhempien määrä kasvaa eksponentiaalisesti sukupolvi sukupolvelta. Neljäskymmenes sukupolvi on  teoriassa kooltaan 2 potenssiin 40 eli enemmän kuin ihmisiä oli 700-luvulla. Olisi erittäin epätodennäköistä, että Kaarle Suuri ei olisi esivanhempien joukossa (jos kaikilla esivanhemmilla olisi ollut yhtä suuret mahdollisuudet avioitua kenen tahansa aatelisen, maaorjan, kuninkaan jne. kanssa). Aivan toinen asia sitten on, kuinka varmasti tämän sukulaisuuden voi osoittaa.

Lisätietoa Hagen-suvusta on Seppo Prihan kirjoituksessa Genos-lehdessä

2 kommenttia:

  1. Lisätietoja löytyy myös kirjasta Seppo Antero Priha: Hakkapeliittojen ja karoliinien jäljillä. 1985. Kirjasta on eri versioita, vaikka painoksia ei ole mainittu. Yhden version mukaan Anna Dorotea Hagen äiti olisi ollut Anna Dorotea Waker (n. 1640 - 17.6.1690 Peithof Viro).

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista ja lisätiedosta. Tuo Prihan kirja minulla onkin hyllyssäni, siinä painopiste on nimen mukaisesti Prihojen hakkapeliittamenneisyys. Myöhemmissä teksteissä S. A. Priha on käsitellyt enemmän tätä Anna Hage -arvoitusta. Ehkä näitä tietoja on yhdistetty myös Hakkapeliitta-kirjaan jossakin vaiheessa, en tiedä.

    VastaaPoista