Myyttejä ja mystiikkaa

Haruki Murakami: Kafka rannalla   |   

Kertoja, 15-vuotias poika, sanoo olevansa Kafka Tamura. Kafkalla on mielikuvitusystävä Poika nimeltä Varis, joka joskus auttaa häntä selventämään ajatuksiaan. Välit professori-isään ovat poikki, äiti ja sisko olivat häipyneet tiehensä kun Kafka oli 4-vuotias. Kafka (tai Varis) haluaa olla maailman kovin 15-vuotias. Edessä on karkumatka jonnekin etelään, tarkemmin sanoen Takamatsuun Shikokun saarelle.

Takamatsussa Kafka löytää asunnokseen huoneen kirjastossa. Välillä hän käy filosofiaan painottuvia keskusteluja Oshiman, kirjastoapulaisen, kanssa. Kirjaston johtaja neiti Saeki on etäisempi.

Yli 600-sivuisen tiiliskiven 50 luvusta joka toinen kertoo Satoru Nakatan elämästä. Nakata, professorin poika kuten Kafkakin, menetti koululaisena 1944 tajuntansa onnettomuudessa useaksi viikoksi. Kun hän heräsi, hän ei muistanut mitään eikä tietänyt mitään. Hänestä kasvoi outo lapsi ja lukutaidoton aikuinen, joka omasta mielestään ei ole ihan viisas. Hän kuitenkin osaa keskustella kissojen kanssa.

Kuusikymppinen kissanetsijä Nakata yrittää jäljittää Tokiossa perheeltään kadonnutta Goma-kissaa. Hän tapaakin kissantappaja Johnnie Walkerin, jonka hän joutuu surmaamaan veitsellä ja vaipuu sitten tajuttomuuteen. Takamatsussa Kafka herää omasta tajuttomuudestaan oudossa paikassa verisissä vaatteissa. Myöhemmin hän saa tietää, että hänen isänsä on puukotettu kuoliaaksi. 

Nakatan todellisuus on irrationaalinen ja outo, vaikka hän pääosin tuntuu elävän normaalimaailmassa. Sen sijaan Kafka suhtautuu asioihin hyvin rationaalisesti, vaikka hän sopeutuu myös rinnakkaistodellisuuteen. Molemmille omien sääntöjen noudattaminen on äärimmäisen tärkeää.

Vähitellen Kafka alkaa nähdä ilmiöitä toisesta todellisuudesta. Hän rakastuu neiti Saekin 15-vuotiaaseen haamuun, joka vierailee yöllä hänen huoneessaan kirjastossa. Kafkan tunteet kohdistuvat myös todelliseen neiti Saekiin, vaikka yhä useammat seikat tuntuvat viittaavan siihen, että tämä olisi Kafkan kadonnut äiti.

Kafka viettää muutaman päivän Oshiman metsämökissä vuorilla. Metsä on mystiikan täyttämä, ajoittain pelottava. "Hyvästelen aurinkoisen alueen ja astun tyhjin käsin puiden synkkään mereen." Toisella käyntikerralla Kafka vaeltaa yhä syvemmälle tiheään metsään. Hän alkaa ymmärtää, että metsän pelottavuus on kaikua omista peloista. Kafka tajuaa, että jotta olisi maailman kovin, täytyy voittaa sisällään oleva pelko ja viha, sulattaa kylmyys sydämestään. Se, että haluaa tehdä pahaa, jopa unessa, on yhtä vahingollista itselle kuin pahan tekeminen todellisuudessa. Lopulta hän pääsee käymään metsän tuolla puolen, toisen todellisuuden paikassa, missä saa vastauksen tärkeimpään kysymykseensä.

Johnnie Walkerin kohtaamisen jälkeen Nakata menettää kykynsä keskustella kissojen kanssa, mutta tilalle tulee muita merkillisiä taitoja. Nakatasta tuntuu, että hänen täytyy lähteä matkaan jotta voi suorittaa tärkeän tehtävän. Yhdessä rekkakuski Hoshinon kanssa hänkin päätyy Takamatsuun. Heidän seikkailussaan on paljon kaveruuskomedian painotuksia, mukana myös syvällisempää ja mystiikkaan pohjautuvaa ainesta.

Kafkasta kertovat luvut tuntuvat olevan tarkkaan tuunatut vastaamaan murrosikäisen pojan maailmantuskaan ja seksuaalisuuden kaipuuseen. Nakatan tarina esitetään pääosin suorana, miltei naiivina toimintakertomuksena joka ei unohda huumoriakaan. Kirjaan syntyy hieno, lukemisen arvoinen jännite, kun tarinoita peilaa toisiinsa. 

Kafka ja Nakata eivät koskaan tapaa. He eivät edes tiedä toistensa olemassaolosta muuten kuin Kafka epäsuorasti isänsä surman uutisista. Silti Nakata auttaa Kafkan toiveiden toteuttamisessa kuin satujen henki. Kuningas Oidipus -myytin lisäksi Murakami on sijoittanut tekstiin monia arvoituksia ja ilmeisesti myös viittauksen itseensä lehtiuutisessa.

***

Murakamia tässä maailmassa (myös Suomessa): Värittömän miehen vaellusvuodet