27. syyskuuta 2022

Klassinen huijaus

On väitetty, että verotus on varkautta ja julkinen valta pyramidihuijaus. Erityisen väärin on se, että isoista tuloista menee veroihin suurempi osa kuin pienistä tuloista. Niinpä politiikan oikean laidan populistit vaativat tämän tästä verojen alentamista. Verotuksen keventämisen autuutta ylistävä propaganda uppoaa äänestäjiin. Kukapa ei haluaisi jonkin prosentin lisää tilille tulevaan palkkaan tai osinkopottiin? Pidemmällä ajanjaksolla ja koko kansantalouden kannalta asia ei olekaan niin yksinkertainen.
Adam Smith (1723–90)
loi ns. klassisen talousteorian,
jonka mukaan julkisen
vallan merkityksen pitäisi
olla mahdollisimman pieni.

Klassisen talousteorian syntyaikaan satoja vuosia sitten veroja käytettiin lähinnä hovin ylläpitoon ja sodankäyntiin. Tämän takia ns. tavallisen kansan näkökulmasta verojen alentamisesta olisi yksinomaan hyötyä. Ajateltiin, että mitä vähemmän veroja, sen enemmän esimerkiksi yrittäjä voisi palkata työntekijöitä ja kaikki olisivat onnellisempia.

Mutta eihän asia näin mene, sillä yrityksen ensisijainen tehtävä on tuottaa varallisuutta omistajalleen. Firma ei käytännössä palkkaa lisää tekijöitä tai nosta palkkoja pelkästään siksi, että siihen on varaa. Yritykset palkkaavat enemmän työntekijöitä vain jos niitä tarvitaan esimerkiksi tuotteiden kysynnän lisääntymisen takia. 

Pienemmistä veroista kertyneet yritysten säästöt maksetaan pääosin osinkoina omistajille. Suurentuneet voitot eivät yrityksen mahdollisten investointien lisäksi juurikaan lisää koko talouden kysyntää.

Verotulojen pienenemisellä on sen sijaan monia kielteisiä vaikutuksia kansantalouteen, koska varat tiestön ym. infrastruktuurin ylläpitoon, sosiaali- ja terveymenojen kattamiseen, koulutukseen ja kulttuuriin pienenevät. Verotulojen vähetessä myös mahdollisuudet tulonsiirtoihin heikko-osaisimpien hyväksi jäävät aikaisempaa pienemmiksi. 

Populistit antavat mielellään ymmärtää, että kun yhteiskunnan tukia leikataan, työttömät menevät ansiotyöhön vaikka palkka olisi kuinka olematon. Palkka voi olla niin pieni, että pelkästään yhden työpaikan ansioilla ei välttämättä voi elää. Esimerkiksi Yhdysvalloissa työttömyysturva on heikompi kuin vaikkapa Pohjoismaissa. Maassa on työttömiä nykyisin erittäin vähän, mutta köyhien osuus väestöstä on silti suurempi kuin 1960-luvulla. 

Palkkojen pienuudella on vaikutuksensa. Kun ihmisillä ei ole varaa ostaa, yritykset eivät saa tuotteita kaupaksi, joten niitä ei kannata valmistaa. Uusia tekijöitä ei voi palkata ja työttömyys lisääntyy. Pienempi kulutus johtaa kansantalouden supistumiseen tai kasvun hidastumiseen. Kun verotulot vähenevät, myös valtiolla ja kunnilla on vähemmän varaa työntekijöiden palkkoihin. Työttömyys lisääntyy. Niinpä ei ole mikään ihme, että monien selvitysten mukaan veronalennusten nettovaikutus kansantuloon on joko hyvin pieni tai jopa negatiivinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti