Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen |
Waltarin 1945 ilmestynyt kirja, aikansa tunnetuin suomenkielinen romaani, on käännetty yli 40 kielelle. Sinuhessa on sujuvasti laadittu juoni ja sopivasti huumoria vastapainona ajoittain synkälle sanomalle. Waltari ei unohda, että aina on ollut ylhäisiä ja alhaisia, köyhiä ja rikkkaita, mahtavia ja vähäväkisiä. Monisanainen, lähes jaaritteleva, muka-muinaisegyptiläinen kertomistapa tekee tekstin lukemisen arvoiseksi.  |
| Björn Landströmin näkemys Sinuhesta |
Sinuhen elämää varjostaa suuri arvoitus: miksi hänet oli vastasyntyneenä lähetetty pienessä kaislaveneessä virtaa alas kuin Mooses?
Isänsä tavoin lääkäriksi opiskellut Sinuhe haluaa mittansa täytenä, hän tahtoo tietää miksi, ei vain tehdä kuten aina ennenkin on tehty. Sinuhen ajatusmaailmaan vaikuttaa paljon farao Ekhnaton, joka uskoo elävänsä totuudesta mutta joka oikeasti elää omassa, todellisuudesta vieraantuneessa valheessaan.
Sinuhen elämänvaiheisiin vaikuttaa kuitenkin enemmän Horemheb, joka on noussut paimenpojasta sotapäälliköksi ja pyrkii vielä ylemmäs. Rakkaushuijari Nefernefernefer, joka sanojensa mukaan ei halua olla mikään halveksittava nainen, aiheuttaa sen, että nuori Sinuhe ei elä elämäänsä Egyptissä köyhien lääkärinä vaan lähtee matkalle tutustumaan silloiseen maailmaan. Tämän ja muiden matkojen ansiosta kirja on myös laaja kuvaus yli 3000 vuoden takaisesta Lähi-Idästä sellaisena kuin se 1940-luvulla tiedettiin tai kuviteltiin. Matkoilla Sinuhea seuraa hänen ovela silmäpuoli orjansa Kaptah.
Lopulta Sinuhe joutuu karkoitetuksi syrjäseudulle, missä hänellä on aikaa muistella ja miettiä elämäänsä. Hän on todella saanut mittansa täytenä: hän toteaa aiheuttaneensa sekä vanhempiensa että epäsuorasti monien muiden rakastamiensa ihmisten kuoleman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti