Ensimmäinen varsinainen tietosanakirja, ranskalaisten ensyklopedistien Diderot'n ja d'Alembertin 1700-luvulla laatima Encyclopedie ... on ainutlaatuinen kirjasarja, johon pyrittiin valistuksen hengessä keräämään maailman kaikki oleellinen tieto.
Suomalainen vastine, Tietosanakirja, joka ilmestyi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, on yhtä kunnianhimoinen. Sen artikkelit perustuvat oman aikansa tieteen viimeisimpiin saavutuksiin. Ehkä hämmästyttävintä oli, että se oli suomenkielinen; ruotsinkielinen yläluokka osti tietosanakirjansa lahden takaa. Uusia suomalaisia tietosanakirjoja ilmestyi ripeään tahtiin aina 2000-luvun alkuvuosiin saakka. Suomalaisilla oli niin luja usko painettuun sanaan ja sen liukaskielisiin myyntiedustajiin, että 1970–80-luvuilla oli samanaikaisesti tekeillä neljä isoa, vähintään 10-osaista tietosanakirjaa.
Tietosanakirjan toimittajana 1970-luvulla opin, että sen tekeminen oli hyvin järjestelmällistä ja tiukan suunnitelmallista. Mukaan otettavat hakusanat määriteltiin alustavasti heti alussa. Kullakin tiedonalalla oli päätoimittaja joka tarkisti asiantuntijoiden kirjoittamat tekstit. Toimituksen parikymmentä kustannustoimittajaa kävi artikkelit lävitse vertaillen muihin tietolähteisiin. Kaksi kielentarkastajaa viimeisteli sisällön oikeakielisyyden ja toimituspäällikkö varmisti, että kokonaisuus vastaa vaatimuksia.
Wikipedia syntyi 2001 monien sopivaa teknistä ratkaisua hakevien projektien tuloksena. Artikkelien kirjoittaminen osoittautui kovin vaivalloiseksi, joten jossakin vaiheessa Wikipediaan otettiin mukaan erään vanhan tietosanakirjan sisältö. Tästä ei enää ole mainintoja Wikipedian historiikissa ja nämä klassiset osiot on ehkä korvattu uudemmilla.
Wikipediaan voi periaatteessa kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa. On joitakin laadun varmisteita, joista ehkä tärkein on tietolähteiden maininta. Tietolähteet saattavat kuitenkin olla eritasoisia, eikä normaali käyttäjä voi millään arvioida niitä kaikkia. Myös tahattomia ja tahallisia virheitä löytyy teksteistä jatkuvasti. Englanninkielinen Wikipedia on sen erikielisistä versioista ylivoimaisesti laajin ja laadukkain, mutta joskus esimerkiksi mittausta käsittelevästä artikkelista saattoi tieteellisen tekstin keskeltä löytyä koulupoikahuumorin kukkanen, joka (käännettynä) kertoo, että "pienin koskaan mitattu penis on Xxxxx Yyyyyyy:llä".
Wikipedia ei painettujen tietosanakirjojen tavoin pyri keskittymään siihen, mikä on oleellista ja tärkeää. Pääpaino on erilaisten detaljien ja kokonaisuuksien esittelyssä, ja siinä se on varsin hyvä. Pyrkimys jonkin ajankohtaisen tapahtumaketjun viimeisimpien vaiheiden kirjaamiseen sen sijaan tuntuu kovin oudolta. Mutta Wikipedian sisällön määrävät sen avustajat, jotka joko kirjoittavat kunnollisia tekstejä tai eivät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti