rotasta tuli rahayksikkö

Don DeLillo: Cosmopolis

"Uni jäi tulematta yhä useammin, ei enää kerran tai kaksi vaan neljä viisi kertaa viikossa. Mitä hän teki silloin? Hän ei lähtenyt pitkälle kävelylle avautuvaan aamuun. Hänellä ei ollut läheistä ystävää jota olisi voinut häiritä puhelinsoitolla. Mitä hän olisi sanonutkaan? Kyse oli hiljaisuuksista eikä sanoista."

Cosmopoliksen ensimmäiset lauseet määrittävät 28-vuotiaan Eric Packerin tilanteen. Hän on luonut hyvin menestyneen sijoitusyrityksen mutta sekä omat että sijoittajien rahat ovat hävinneet taivaan tuuliin valuuttakeinottelussa.

Mitään ei ole tehtävissä eikä Packer tiedä mitä haluaa. "Sitten hän tiesi. Hän halusi leikkauttaa tukkansa." Packer lähtee 104 miljoonan dollarin kolmikerroksisesta pilvenpiirtäjähuoneistostaan ja istuu kadulla päivystävään pidennettyyn limousiininsa, jota turvallisuuspäällikkö ja kaksi henkivartijaa seuraavat jalan. Lahjakas, tehokas ja häikäilemätön Eric Packer puhuu yhä alaisilleen tyhjää, viisaalta vaikuttavaa valtapuhetta, muille lähes normaalisti. Huippuvarusteltu auto on hänen toimistonsa, johon hänen ihmisensä poikkeavat ja josta hän itse välillä lähtee hotelliin, kirjakauppaan tai kahvilaan tapaamaan milloin rakastajatartaan, milloin juuri vihittyä vaimoaan.

New Yorkissa voi liikkua myös taksilla. Silloin, kuten Packerin vaimo Elise on huomannut, voi oppia maantietoa kysymällä kuljettajilta, mistä he ovat kotoisin. Eric Packerin mielestä taksikuskit ovat kotoisin kauhusta ja epätoivosta.

Kauhu ja epätoivo on pikemminkin Packerin ja koko Wall Streetin keinotteluvaltakunnan kotimaa. Packerin epäonnistumisen aiheuttamat pankkien vaikeudet leviävät ja pahempaa pelätään. Rahamaailman vastainen mielenosoitus on ottanut teemakseen rotan, joka olisi yhteiskunnan luhistuttua ainoa toimiva rahayksikkö. Mielenosoituksen lähelle osunutta autoa spreijataan ja kolhitaan ja se on lopulta kuin Packerin romahtaneen rahaimperiumin symboli. Packer näkee polttoitsemurhan, jossa oleellisinta hänestä on, että se on aikaisempien plagiaatti.

Tyhmänrohkea riskinotto jatkuu, Packer poistuu panssaroidun autonsa ja henkivartijoidensa turvasta hakemaan yhä uusia elämyksiä, uusia vaaroja. Irtisanottu alainen on linnoittautunut purkutaloon aseineen ja ilmoittanut aikeistaan Packerin turvayksikölle. Benno Levinin tunnustukset -otsikoidut muutaman sivun katkelmat tuovat esiin yhden puolen Eric Packerin tekojen vaikutuksista. Keskustelut Levinin kanssa paljastavat Packerista myös hivenen ihmistä keinottelijan kuoren alta.

Cosmopolis antaa lohduttoman kuvan aikamme kyynisestä sijoitustaloudesta, jonka häiriöt välillisesti tuhoavat miljoonien ihmisten työpaikat, toimeentulon ja kodit. Tapahtumat on ajoitettu kevääseen 2000 ja vaikka kirja julkaistiin 2003, se ennusti viiden vuoden kuluttua Yhdysvalloissa toteutuneen romahduksen. Vuoden 2008 kriisi ei saanut alkuaan valuuttakeinottelusta, mutta romahduksen liipaisseella alkusyyllä ei sinänsä olekaan merkitystä. Jos tämä kirja olisi ollut totta vuonna 2000, seuraukset todennäköisesti olisivat olleet samat kuin 2008. Sijoitustalouden luontaisen epävakauden takia romahdukset voivat seurata toisiaan koska tahansa.

Eric Packerin ja muiden pikavoittoja metsästävien toiminta on monin verroin tuhoisampaa kuin nykykirjallisuuden toisen investointipankkiirin, American Psychon Patrick Batemanin. Packerin jäljet näkyvät laman välityksellä koko yhteiskunnassa eikä hänellä ei ole mitään illuusiota omasta moraalistaan: "Ensin minä varastin ne rahat ja sitten hukkasin ne."

Don DeLillon kirjoittamistapa on tiivistä ja täsmällistä, lauseet lyhyitä ja selkeitä. Ihmisten ajatuksista kerrottaessa ei mennä tunteisiin, mutta tunteet näkyvät siinä miten he toimivat.

Lisää DeLilloa: Valkoinen kohina