13. maaliskuuta 2013

Tiedä enemmän

Meinasi taas mennä aamukahvi väärään röörin silmäillessäni viimeisintä Tekniikan Maailmaa (5/2013). Tuli mieleen epäilys, että nykyisin ulkomaalaisilla alihankkijoilla kai teetetään, paitsi rakennustyöt, myös rakennuslehtien toimittaminen. Sivun 113 täytteenä oleva TM-Rakennusmaailman kansi nimittäin kehottaa tietämään enemmän ja siinä ohessa kertoo lehden vertailleen vuorellisia työhanskoja.

Tässä onkin monelle aivan uutta tietoa.

En ole tutustunut tuohon vertailuun, mutta ilmeisesti se on tehty jossakin Keski-Euroopassa tai kauempana. Suomessahan ei varsinaisia vuoria ole, vain tuntureita ja kallionnyppylöitä. Veikkaan, että vuorelliset työhanskat ovat tosi epäkäytännöllisiä, enkä ryhdy edes arvailemaan, minkä näköisiä ne voisivat olla tai mitä töitä niillä voisi tehdä.

Talvisissa rakennushommissa olen joskus käyttänyt vuorillisia työhanskoja, yleensä kuitenkin vuorittomia. Suurimman osan elämästäni olen luullut tietäväni, että 'vuorellinen'-muoto vaatteista, laukuista tai taloista kerrottaessa on väärä, mutta miksi näin on, en ole ryhtynyt pohtimaan.

Miksi vuori ei ole sama kuin vuori?
Miksi samasta sanasta johdettu adjektiivi on erilainen erilaisissa yhteyksissä? En ole kielitieteilijä, joten täytyi turvautua pätevämpiin tietäjiin. Kaivoin hyllystä "Nykysuomen etymologisen sanakirjan" ja opin, että kyseessä ei oikeastaan ole saman sanan erilaiset johdokset, vaan kaksi eri sanaa, jotka nykyisessä kirjakielessä kirjoitetaan samalla tavoin.

Korkeaa maastonkohtaa tarkoittavan vuori-sanan kantamuoto on tullut käyttöön jo silloin, kun tänne Suomeen lopulta päätyneet esi-isämme olivat yhteydessä udmurtien, mansien, hantien ja ties keiden kaikkien kanssa. Udmurtien kukkula on 'vyr' ja hantien vuorenharjanne 'wor'. Tämän sanan johdokset olivat ilmeisesti vakiintuneet kieleen paljon ennen kuin ruotsista ja alasaksasta lainattiin sana, joka tarkoitti vaatteen vuoria. Räätälit eivät töiltään ehtineet valloittamaan vuoria eivätkä kantaneet huolta tästä vanhemmasta vuori-sanasta, he vain kiinnittivät vuoreja vaatteen päälliskankaan sisäpuolelle.

Suomen kieli on hyvin loogista, väitetään. Vaatteisiin ommellaan vuoreja, jolloin niistä tulee vuorillisia. Jos katselee korkeita maastomuodostelmia, voi nähdä vuoria ja – hieman äidinkieltä pahoinpidellen – vuorellisen maiseman. Helppoa, kun sen osaa!
***

TM-Rakennusmaailma lienee saanut tammikuun numeron ilmestymisen jälkeen palautetta, sillä lehden verkkosivuilla kerrotaan jo vuorillisista työhanskoista. Pikkuputiikit myyvät yhä vuorellisia talvivaatteita ja niin kai tulee olemaan maailman tappiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti