14. helmikuuta 2013

Max reloaded

Max Weber: Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki

"Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki" lienee Max Weberin tunnetuin teos. Tätä saksalaista taloustieteilijää, juristia ja historioitsijaa pidetään yhtenä modernin sosiologian perustajana.

Max Weber (1864–1920)
Weberille kapitalismi ei ollut aivan sitä, mitä tällä sanalla on viime vuosikymmeninä tavallisesti tarkoitettu, vaan yleisemmin mitä tahansa pitkäjänteistä ja järkiperäistä taloudellista toimintaa.

Weber erittelee kirjassaan eri yhteiskuntien taloudellisen toiminnan ja uskonnollisten käsitysten muotoja. Monissa Pohjois- ja Keski-Euroopan maissa rahan ansaitseminen systemaattisen työn kautta on nähty kutsumuksena ja ihanteena. Myös muualla on rahan ansaitsemista pidetty ihanteena, mutta systemaattinen puurtaminen sen vuoksi ei Weberin mukaan ole samalla lailla ollut kutsumus tai hyve.

Weberin kirjan käsittelytapa oli aikanaan uudenlainen siksi, että siinä ei pelkästään kuvailtu yhtä ilmiötä, vaan pyrittiin osoittamaan kahden yhteiskunnallisen ilmiön keskinäinen riippuvuus.

Kirjassa tarkastellaan "kapitalismin henkeä" moraalisena käsitteenä sekä sen ja uskonnollisen etiikan vuorovaikutusta. Rahan ansaitseminen on moraalisesti oikein, velan maksaminen ajallaan on moraalisesti oikein, joutilaisuuden välttäminen on moraalisesti oikein. Toiminta on hyveellistä siksi, että se on hyödyllistä. Tällainen rationaaliselle taloudelle hyödyllinen moraali voidaan johtaa Weberin mukaan protestanttisesta, erityisesti kalvinistisesta uskonnosta, koska järkiperäinen taloudellinen toiminta näytti olevan yleisintä juuri protestanttisilla alueilla. Teesiään tukemaan Weber esittää lukemattomia esimerkkejä protestanttisten teologien teksteistä, jotka puolustavat maallisissa toimissa menestymisen ihannetta.

Koska monet kapitalismille tyypilliset liiketoiminnan muodot ovat syntyneet paljon ennen protestantismia, Weber erottaa toisistaan kapitalismin taloudellisena ilmiönä ja sen takana olevan kapitalismin hengen. Hän jopa suoraan kieltää sen, että kapitalismi olisi talousjärjestelmänä uskonpuhdistuksen tuote.

Jäljelle jää lähinnä vain Weberin oletus, että protestanttinen etiikka on synnyttänyt sen etiikan, johon järkiperäinen taloudellinen toiminta pohjautuu. Tämä vaikuttaa hyvin järkeenkäyvältä ja siihen ei kenelläkään ole vastaan sanomista.

Vai onko sittenkin?

Näiden kahden eettisen rakennelman välillä saattaa olla yhteys, mutta Weber ei edes pyri osoittamaan oikeaksi esittämäänsä oletusta syy-seuraussuhteen suunnasta. Jää epäselväksi, miten kalvinistinen moraali on voinut muuntua menestyvien kauppiaiden ja käsityöläisten moraaliksi.

***

Kehittelen seuraavassa Weberin hypoteesille vaihtoehtoista hypoteesia, miksi protestanttinen etiikka ja kapitalistinen etiikka ovat saattaneet vallita samoissa yhteiskunnissa.

Vaikka Weber ei itse ollut erityisen uskonnollinen, hän kuitenkin eli uskonnollisuuden kyllästämässä maailmassa ja käsitteli uskontoon liittyviä asioita ikään kuin annettuina faktoina. Ehkä taustansa vuoksi hän ei voinut ajatella, että yhteiskunnan perusajatukset määräävät myös uskontojen kaltaisten sekundääristen ideologioiden säilymisen ja menestymisen. Weberin analyysi ontuu lähinnä siksi, että hän käytti uskontoon eli sekundääriseen ideologiaan pohjautuvia kirjoituksia selittääkseen aikaisemmin syntyneitä, yhteiskunnan kehityksen määränneitä peruskäsityksiä eli ajatuksia siitä, miten kunnon ihmisen kuuluu toimia.

Uskottavampi selitys järkiperäisyyden tai mystiikan esiintymiselle voisi löytyä vaikka eri maiden ja alueiden historiallisia oloja analysoimalla: onko vähimmäismäärän ylittävästä työnteosta tai vastaavasta toiminnasta ollut mitään hyötyä vai onko se yleensä ollut mahdollistakaan? Jos on, järkiperäinen "kapitalismin henki" on vähitellen vakiintunut osaksi joidenkin yksilöiden ja edelleen yhteisöjen peruskäsityksiä. Jos taas esimerkiksi maanomistusolot tai ankara luonto ovat estäneet tämän, taloudellinen yritteliäisyys on jäänyt syntymättä tai vuosisatojen kuluessa kadonnut.

Tämä yhteisöjen perusajattelun tapa on määrännyt myös sen, minkälaisia uskonnon piirteitä on pidetty sopivana. Menneinä vuosisatoina on esiintynyt kymmeniä tai satoja teologeja, jotka ovat pyrkineet levittämään omaa tulkintaansa uskontojen eri piirteistä. Yhteiskunnissa ovat päässeet vallalle sellaiset teologiset käsitykset, jotka ovat olleet sopusoinnussa yhteisölle tärkeiden toimintojen kanssa. Samalla uskontojen myyttirakennelmat ovat vahvistaneet ja vakauttaneet yhteiskunnassa vanhastaan vallinneita peruskäsityksiä.

Näin yhteiskunnassa vähitellen yleistynyt suhtautuminen rationaaliseen toimintaan on menneinä vuosisatoina synnyttänyt sekä tietynlaisen uskonnollisen etiikan että taloudellisen toiminnan luonteen.  Eli kärjistäen: Kapitalismin henki on synnyttänyt protestanttisen etiikan. Ilmeisesti tämä jossain määrin vastaa sekä ennen että jälkeen Weberin kirjaa esitettyjä marxilaisia teorioita, joihin tosin en koskaan ole perehtynyt niin syvällisesti kuin ehkä olisi pitänyt.

"Die protestantische Ethik und der Geist des Kapitalismus" ilmestyi alkuaan kaksiosaisena 1904–05 ja käännös suomeksi 1980. Weberin kieli on paikka paikoin hyvin monimutkaista monine sisäkkäisine sivulauseineen ja kreikan- ja latinankielisine sitaatteineen. Sadan vuoden takaisessa Saksassa oli kai tapana osoittaa oppineisuutta tällä tavoin. Kääntäjä näyttää nostaneen kätensä pystyyn joihinkin virkkeisiin sisältyvien kiemuroiden edessä saamatta niitä sellaiselle kielelle, jolla suomalaiset viestivät 1900-luvun lopulla. Ilmeisesti pyrkimyksenä on ollut tehdä mahdollisimman tarkka käännös, muusta viis. Pääosin kirja on kuitenkin kohtuullisen luettavaa. Kannattaa tutustua myös tekstiä täydentäviin viitteisiin, joita on jokseenkin puolet koko kirjasta.

Wikipedian artikkeli The Protestant Ethic and the Spirit of Capitalism

Parsonsin käännös: The Protestant Ethic and the Spirit of Capitalism
R. H. Tawney esittää käännöksen esipuheessa (erityisesti s. 8–11) epäilyksiä sekä protestanttisen etiikan ja kapitalismin hengen esiintymisestä yhdessä että Weberin olettamasta kausaliteetin suunnasta.

1 kommentti:

  1. Keskustelua etiikasta ja kapitalismista on esimerkiksi tässä (tekstin kommentointiosuudessa)

    VastaaPoista