14. joulukuuta 2024

Aine ja henki

Sixten Korkman: Talous ja humanismi !    


T­unnettu talouselämän vaikuttaja on koonnut tähän kirjaan hengästyttävän määrän tietoja käsityksistä, joita on esitetty talouden toiminnasta.

Kirja esittelee erilaisia aatesuuntauksia (kristinusko, valistus, kapitalismi, humanismi) samalla lailla kuin niistä ovat lukemattomat muutkin kirjoittaneet. Mukana ei juurikaan ole persoonallisia ajatuksia tai mielipiteitä. Tämän ohessa kerrotaan taloustieteen kehityksestä aikojen kuluessa. Kirjan nimi antaa odottaa, että siinä kerrotaan myös ajassa liikkuvien ajatusten vaikutuksesta siihen tapaan, miten talous toimii. Ehkä selkein esimerkki on Max Weberin (todentamaton) oletus protestantismista kapitalismismin kasvualustana.

Korkmanin esittelee talouselämän ilmiöitä inhimillisyyden ajatusmaailman kautta. Hänen taloustieteensä on hyvin toisenluonteista kuin esimerkiksi Björn Wahlroosin kirjoituksista huokuva kylmä itsekkyys.

Ei varmaan ole yllätys, että kaikkein toivottavin talous- ja yhteiskunta­järjestelmä näyttää olevan se, mitä pohjoismaisissa hyvinvointi­valtioissa pyritään noudattamaan. Vaihtoehtoja on paljon, mutta niiden kansalaisille tuottama onni ja maallinen hyvä jäävät jälkeen pohjoismaisesta mallista.

Pyrkimys puolueettomasti selostaa eri aatteita on paikka paikoin tuottanut eri ajattelijoiden tuotoksista toiseen hyppelehtivää salaattia. Toisaalta Korkman esittelee vakuuttavasti esimerkiksi uusliberalistisen ajatusmaailman uskomattoman itsekkyyden ja epäeettisyyden sekä kapitalismin epävakauden ja muita kipukohtia. Monet selvityksethän ovat osoittaneet, että eriarvoisuutta lisäävä politiikka ei suinkaan edistä taloudellista kasvua, pikemminkin päin vastoin.

Teoksen aihepiiri on mielenkiintoinen ja tärkeä, mutta siinä on oikeastaan yllättävän paljon kirjoitusvirheitä, svetisismejä, tarpeetonta toistoa sekä huolimattomuutta sanonnoissa ja tekstin rakenteessa. Tuntuu, että toimittaminen ja kielenhuolto on kustantamossa jäänyt jokseenkin tekemättä. 

Lisää Korkmania: Väärää talouspolitiikkaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti